Ipan kiska Mitä Minna Canth sanoisi tänään?

Supo katsoo väärään suuntaan - Jenni Haukio on jo muilutettu

 

Presidentin uuden vuoden puhetta seurasivat hänen puolisoonsa suuntautuneet törkeät raiskausfantasiat [varoitus!]. Ne ovat nähdäkseni silkkaa modernia muilutusta. Erityisesti naiset ovat olleet vuosia jatkuvasti pahentuvan väkivaltaisten uhkausten  ja raiskaustoivotusten kohteena. SPR:n väki, vapaaehtoiset, pakolaisnaiset, -miehet ja -lapset, maahanmuuttajataistaiset ja heidän lapsensa ovat olleet monien väkivaltaiskujen kohteena.

Henkinen tila on maassamme romahtanut perussuomalaisten hallituksenpääsyn jälkeen. Puolueen petettyjen vaalilupausten aiheuttama raivo on syksyn aikana suunnattu pakolaisiin, mitä voinee pitää ennätyksellisen alhaisena strategiana. Siihen on syyllinen koko hallitus eri ulostuloin.

Hallitusneuvottelujen aikana odotin että rasimilla menestyksekkäästi äänimääränsä pudotusta paikanneella Perussuomalaisten puolueella olisi tilinteon hetki. Ei ollut. Keskustapuolueen ja Kokoomuksen halu muodostaa oikeistohallitus [edit, oli puolue] veti pidemmän korren.  Sipilä heilutti symbolisesti sormea ja Soini lupasi kitkeä rasistit.

Tässä ollaan.  Eettinen perälauta on hukassa. Jopa poliisille on ollut epäselvää esimerkiksi Suomen Vastarintaliikkeen toiminnan laillisuus. Sitä on todella vaikea uskoa kesän 2015 rallien jälkeen. Väkivaltarikostuomioita saaneiden miesten kokoamien, avoimesti rasististen katupartioiden toiminnan eroa esimerkiksi teini-ikäisten vanhempien lauantai-iltapartiohin ei nähdä. Joukkojen sivujen mukaan kuka tahansa tummaihoinen kelpaa "matuna" kohteeksi - ja sellainen jota voi epäillä heidän tukijoikseen.

Lukuisat naiset, kuten Veronika Honkasalo joka joutui Jussi Halla-ahon masinoiman hyökkäyksen kohteeksi,  Nasima Razmya, Umayya Abu-Hannah tai tutkija Tuija Saresma ovat konkreetein esimerkein varoittaneet rasismin heikosti kätkemästä naisvihasta. Nyt jopa miehet ovat huolestuneita naisiin kohdistuvien raiskausfantasioiden yleistymisestä puheissa.

Harva hallituspuoluelainen on näköjään lukenut historiansa ilman ideologisia laseja. Muuten ministeri Orpo ei olisi niin yksinäinen poliittisen kärjen ääni, Paavo Arhinmäen ja Erkki Tuomiojan ohella.

1930-vuonna muilutettiin vasemmistolaisia tarkoituksena pelotella heitä jättämään politiikka. Ihmisiä pahoinpideltiin ja tapettiin. Kun presidentti K.J. Ståhlberg ja hänen puolisonsa muilutettiin, se oli käännekohta ja viimeinen laatuaan.

Jo vuosia on Suomesa ollut käynnissä henkinen ja somemuilutus, joka on kohdistunut organisoidusti voittopuolisesti juuri naisiin, mutta systemaattisesti vasemmistoaktiiveihin ja rasismin vastustajiin. Nyt se on laajentunut rakenteisiin, SPR on tästä esimerkki, ja presidentin puolisoon.

 Joidenkin poliisin edustajien suhtautuminen avoimesti rasistisen agendansa ilmoittaneiden  partiointiin on järkyttävä esimerkki laillisen toiminnan rajojen hämärtymisestä. Sellainen ei voi nojautua paikallisen poliisin mielipiteisiin, vaan meitä sitovat kansanväliset sitoumukset ja omat lait, kuten Juha Lavapuro ja Tuomas Ojanen kirjoittavat.

Voi olla, että perussuomalaisten suosion romahduksen lisäksi esimerkiksi keskustapuolueen naisten kannatuksen raju lasku osoittaa tähän littyvää pahoinvointia, sillä maakunnissa tilanne on paikoin  kestämätön rasistien hilluessa raiskausfantasioidensa lumoissa milloin valtuustoissa, milloin kansalaistapaamisissa.

Mennyttä on Suomen  maine. Kaapattuja kansalliset symbolimme. Supo katsoo väärään suuntaan. Presidentin puoliso muilutettiin jo.  Kriittisiä ääniä on häkellyttävän vähän.

Jos tämä on hinta siitä, että hallitus halutaan pitää pystyssä, hinta on liian kova.